Kolmas päivä ja olemme jo ehtineet tehdä yhden powerpoint esityksen, jutella eilisestä luennosta ja kaikkea muuta tällaisia pikku juttuja eikä kellokaan ole vielä puolta kymmentäkään.

Tänään olisi kaheltatoista vuorossa väitöstilaisuus, jonka aiheena olisi Making Sense of Software Product Requirements. Pitäisi varmaan selvittää mitä otsikkokin oikein tarkoittaa ennen kuin menee kuuntelemaan väitöstä. Muuten väitöstilaisuus on tilaisuus, jossa väitöskirjan tehnyt puolustaa saamiaan tuloksia, kun vastaväittäjä kyselee aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Ai niin hyväksytyn väitöskirjan tehneestä tulee sitten muuten tohtori vaikka eihän hän pääse ihmisiä parantelemaan. Toinen asia mitä tänään pitäisi tehä on luoda sitä peliä tai ainankin miettiä millainen siitä sitten tulisi. Valmis sen tarvitsee olla vasta ensi viikon tiistaina (luojan kiitos) mutta ohjelmaan varmaan kannattaisi tutustua etukäteen. Ehkä tänään tulisi taas tehtyä haastattelu mutta voi olla, että se jää tekemättä.

Ruokana tulee olemaan pinaattilettuja, toivottavasti hyviä sellaisia. Loppuviikosta ei sitten tainnut olla mitään erikoisempaa ruokaa, mutta täytyy myöntää maistuuhan toi yliopistoruoka paremmalta ja vaikka ei maistuisi tulisi sitä syötyä enemmän kuin kouluruokaa, koska siitä pitää maksaa. Yliopiston alueella on ainankin neljä ruokapaikkaa ja amaattikorkeakoulultakin löytyy vielä yksi. Kahviloista ei sitten kannatakkaan puhua, koska niitä on lähes joka nurkan takana.

Väitöstilaisuus

Pinaattiletut vaihtuivatkin uunimakkaraan ja perunamuussiin mutta en valita, koska ruoka oli hyvää mutta ehkä kumminkin olisin halunnut niitä pinaattilettuja. No, joka tapauksessa ruuan jälkeen oli se odotettu väitöstilaisuus. Kuten odotinkin en pahemmin ymmärtänyt siitä mitään, mutta onneksi edes alkujohdanto oli suomeksi. Vaikka eihän se paljoakaan auttanut. Vastaväittäjänä toimi eilinen luennoitsija Alan M. Davis. Vastaväittäjän tarkoituksena on kyseenalaistaa väitöskirjan sisältämä tieto. Väitöstilaisuuden alussa, kun väittelijä, kustos (tilaisuuden valvoja) ja vastaväittelijä saapuvat ihmiset nousevat seisomaan. Kustoksen tehtävänä on avata väitöstilaisuus, jakaa puheenvuorot väittelyn lopuussa ja lopettaa väitöstilaisuus.  Ai niin, kun yleisö saapuu on sielä jaossa väitöskirjoja. Väitöstilaisuus kestää minimissään pari tuntia mutta se voi venyä kuusikin tuntiseksi, joten siinä on yleisölle kuuntelemista ja istumista (parempi olla mukavat penkit). Alkujohdannon jälkeen alkoi vastaväittäjä kertomaan näkemyksiään väitöskirjaa vastaan, tämän osuuden väitöskirjan tekijä kuuntelee seisten.

Diplomityöseminaarin luokka GDSS

Emme joutaneet olemaan tilaisuudessa kauaankaan, koska yhdeltä meidän piti jo olla seuraavassa paikkassa. Joka sattui olemaan Katja Heikkisen diplomityöseminaari. Seminaari pidettiin Innovaation alkupään toimintamallista ja päätöksenteosta. Aihe oli mielenkiintoinen ja siitä jotain ymmärsikin mutta kyllä se oli vielä lukiolaisella käsittämätöntä. Diplomityö on yritykselle tehty työ, josta yritykset maksavat. Diplomityön valmistumisen ja sen hyväksymisen jälkeen, se sidotaan mustiin kansiin ja siitä pidetään diplomityöseminaari, jossa se esitellään yleispiirteisesti. Seminaari kestää jonkun puoli tuntia sisältäen yleisen keskustelun aiheesta.

Seminaarin ja väitöstilaisuuden jälkeen lähdimme takaisin osastolle, jossa Bishal meidät pysäytti. Bishal on nepalilainen opiskelija, joka myös työskentelee tietotekniikan osastolla. Juttelimme vähän aikaa Bishalin kanssa ja kysyimme, että voisimmeko tehdä hänestä haastattelun mutta siinä vaiheessa hänellä olikin kiire, joten haastattelumme saamme vasta perjantaina.

Ehdimme istahtaa vähäksi aikaan kirjoittamaan päivän tapahtumista blogiin, kun jo tuli käsky laittaa valmiiksi kokoushuone, mutta eihän sellaista kannata antaa kahdelle ensikertalaisella yksin tehtäväksi, koska eihän siitä voi loogisestikkaan tulla mitään. Lopulta jouduimme pyytämään apua, jotta saisimme edes jotain kuulumaan.

Kokouksen jälkeen siirryimme vähäksi aikaan takaisin koneillemme ja sitten olikin jo aika lähteä kotia päin tai joidenkin kohdalla ei ole muuta vaihtoehtoa.

Huomenna työt alkaisivat vasta puoli yhdeksän mutta joudun menemään jo kaheksaan. Huomisen päivän tarkoituksena olisi suunitella sitä peliä ja alkaa toteuttamaan sitä mahdollisuuksien mukaan. Huomenna on myös Global business seminar, joka liittyy jotenkin yliopiston green campus -ohjelmaan mutta se miten se liittyy selviää vasta huomenna.

Toinen päivä töissä ja tällä kertaan piti tulla jo kahdeksaan tai no tulinhan mie eilenkin kahdeksaan, mutta työt alkoivat vasta kymmeneltä.

Jospa tänään saisi sitten oikeastikkin jotain tehtyä. Eilinen päivä meni lähinnä paikkojen kiertelyssä ja muuten höntsäillessä. Saihan mie sentään blogin luotua ja sinne yhden tekstin mutta siinä taisi sitten sen päivän työt olla. Edellisestä postauksesta löytyy minun ensimmäisen päivän hengen luomus, joka tuli tehtyä työpäivän viimeisillä minuuteilla. Kuinka monta punaista pistetta löydät kuvasta?

Tänään ohjelmassa olisi ainankin ohjelman mukaan kyselytutkimuksen laatimista, luento ja pelin sunnittelua. Päivän lopussa saa nähdä kuinka hyvin ohjelmaa on noudatettu. Ai niin myös tänään olisi tarkoitus haastatella pariakin ihmistä.

Päivä suunitelma meni jo uusiksi aamun kokouksen jälkeen. Kyselytutkimuksen laatiminen siirrettiin seuraavalle viikolle. Nähtävästi meidän aikataulu tulee elämään aikalailla, vaikkakin on siinä asioita joiden paikka ei tule muuttumaan.

Luento on vasta iltapäivällä, joten sitä saamme odottaa vielä jonkun aikaan. Kaikilla on varmaan erilaiset odotustunteet. Minua itseäni hieman jännitttää, koska luento on englanninkielinen enkä ole kovin hyvä englannissa. Myös luennon nimi viittaa siihen, että en ymmärtäisi luennosta mitään vaikka se olisi suomeksi.

Toinen ohjaanistakin on tänään paikalla, eilen näin häntä vilaukselta jopa kaksi kertaa. Enpä oikeastaan tiedä kuinka kaun hän mahtaa viihtyä paikalla mutta senhyän näkee ajan kuluessa. Loppu viikolla hän ei kuulemma tule olemaan paikalla, kun hän häipyy Joensuuhun. Seuraavasta kerrasta, kun hänet näen ei ole mitään tietoa.



Näin aamusta on tietotekniikan osasto aika hiljainen. Taitaa ihmisten mielessä pyöriä kesäloma tai ainankin sitä odotetaan kovasti. Ei pahemmin kahvitauollakaan ihmisiä näkynyt saati nyt, kun on ruokatauko (täällä on hiljaista kuin huopatossu tehtaalla lukuunottamatta satunnaista näpäimistön näpyttelyä).

Tänään olen etsinyt pelinkehitystyökaluja. Niillä sitten pitäisi luoda jonkin näköinen peli, onneksi se saa olla yksinkertainen, koska varmaan osaisikaan luoda mitään kovin vaikeaa.

Kävimme haastattelemassa kahta tietotekniikan osaston työntekijää Risto Lainetta ja Kari Smolanderia. Alapuolella on haastattelut kirjoitettuna puhtaaksi.


Risto Laine työpisteellään





Ensimmäinen tämän päivän haastateltava oli Risto Laine, joka tekee diplomityötään SOCES-projektiin. Hän on ollut tietotekniikan osastolla töissä tutkimusapulaisena viime kuun alusta. Koulutukseltaan hän on tietoliikennetekniikan kanditaatti. Osastolle hän pääsi, kun kyseltiin olisiko joku kiinnostunut tekemään diplomityötä ja hän oli jo suorittanut kandin opinnot ja hänellä on myö henkilökohtaista kiinnostusta pelialaan. Lempipelikseen Risto mainitsee Company of Heros.



Kari Smolander



Toinen haasteltava oli laboratorion johtaja Kari Smolander. Hän on ollut tietotekniikan osastolla vuodesta 2006 lähtien. Alunperin hän oli töissä amattikorkea koulussa, josta hän siirtyi yliopistoon aloitettuaan väitöskirjansa. Kari on opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä hän tutkii ja opettaa ohjelmiston kehitystä. Ammattinimikkeeltään hän on professori. Hyväksi puoliksi LUTissa hän mainitsee, että koska LUT on pieni paikka niin täällä tuntee kaikki ja asiat sujuvat kätevästi, mutta huono puoli on se, että LUT tarvitsisi enemmän resursseja. Smolanderin yksi lempipeli on Dragon Age I.

Päivän luento: “What Every Software Engineer Needs to Know About Entrepreneurship” oli varsin mielenkiintoinen vaikkakin mieleen jäi, että luennoitsia oli Coloradon yliopistosta ja nimeltään Alan M. Davis. Tietysti myös, että 99,99% ihmisten ideoista olisi huonoja liikeideoita. Luennoitsijan matikkapää ei nähtävästi ollut mikään paras. Luennolla selvisi myös, että USA ei ole vieläkään täysin toipunut talouslamasta ja, että amerikkalaiset luulevat itsestään liikoja ja suomalaiset vastaavasti vähättelevät itseään. Kuten aikaisemmin arvelinkin en pahemmin ymmärtänyt luennosta mitään, ymmärtämättömyyteni ei johtunut siitä, että luennoitsia olisi puhunut huonoa englantia vaan siitä, että en tuntenut sanoja joita hän käytti. Muuten amerikkalaisilla on haussu tapa kirjoittaa lauseita: kaikki muu alkaa isolla paitsi prepositiot, artikkelit ja muut tällaiset pikku sanat.

Huomiseksi pitäisi tehdä powerpoint esitys pelinteko työkaluista. Jokaiselle työkalulla pitäisi olla oma dia. Saas nähdä mitä tästä oikein tulee, mutta yritetämme parasta. Huomenna olisi myös luvassa väitöstilaisuus, jota pitäisi mennä katsomaan, onneksi vain pariksi tunniksi, mutta saattaahan siinäkin ajassa jo nukahtaa. Muuten huomisen väitöstilaisuuden vasta väittäjänä toimii tämän päivän luennon pitänyt Alan M. Davis.

Olen Henna ja lukiolainen. Kesätyön sain Lappeenrannan Yliopiston tietotekniikan osastolta, kun TiTe haki lukiolaisia kesätöihin.

Tehtäväni on mm. selvittää mitä yliopistossa tapahtuu ja mitä erikoiset ammattinimikkeet oikein tarkoittavat. Tehtäviini kuuluu myös ihmisten haastattelu ja haastattelujen julkaisu blogissa. Kaikkein paras työtehtäväni tällä hetkellä on kuitenkin käsky istua facebookissa. =D

Tätä blogia päivitän aina, kun saa jotain uutta tietoa tai tapahtuu jotain jännää eli siis päivittäin. Tarkoituksena olisi kirjoittaa tätä selkokielellä joten saa kysyä jotain, jos ei ymmärrä jotain sanaa tai muutenkaan mitään mitä minä tänne sölkötän.

Ai niin onhan minulla kesätyökaverikin eli en siis ole yksin täällä, hänkin julkaisee omaa blogiaan. Käykää katsomassa:

Lukiolaisena LUTissa.

Kirjoitusvirheistä EI sitten tarvitse ilmoitella!

Ai niin tässä on sitten minun ensimmäisen työpäivän hengen luomus.