Viimeinen päivä ja hieman haikea tunnelma, koska oli jo ehtinyt tutustua ihmisiin ja pääsyt kerrankin nopeasti porukoihin mukaan.

Aamulla tehtävänä tehdä tämän päivän esityksen powerpoint esitys, joka tietysti tuli valmiiksi vasta viisi minuuttia ennen esitystä eli olemme jo oppineet talon tavoille.

Esityksesämme esittelimme eilisenä päivänä syntyneen idean perusteella tehdyn pelin.  Pelin ideana on lukea Qr-koodeja lapuista joita on eri puolilla yliopistoa, kerätty koodi paljastaa sinulle uuden paikan, josta sinun pitää etsiä seuraava koodi. Tämä on vasta raaka versio pelistä ja sitä ruvetaan kehittämään eteenpäin.  Toivottavasti saamme jossain vaiheessa kokeilla kehitettyä versiota pelistämme...

Itse kävin piiloittamassa kaksi lappua AMK:in puolelle, saa nähä kuinka nopeasti ne käydään sieltä repimässä pois siivoojien toimesta. Pitihän se meidän pelikin käydä testaamassa eli juoksimme yhden reiteistä läpi.

Olimme leiponeet täksi päiväksi leivonnaisia Tite:n osastolle ja johan ne olivat syöty toisen kahvitauon puolessa välissä. Ahnetta porukkaa.

Nyt voisi aloittaa parin päivän loman ja vaihtaa sen jälkeen pelto hommiin.

Toiseksi viimeinen päivä ja blogipäivitys. Tänään ohjelmassa paikasta toiseen juoksentelua, englannin puhumista ja kaikkea muuta kivaa.

Kävimme aamusta selvittämässä minkä Tatarstan oikein on. Meille selvisi, että Tatarstan on Venäjän liittovaltio. Tatarstanin pisteellä esiteltiin Tatarstania ja heidän innovaatioita. Sieltä sai myös mukaan juuttikangaskassin, jonka sisällä oli esitelmiä Tatarstanista, kyniä ja vihkoja. Saimme myös puiset muistitikut. Suihkulähde oli tänään poissa toiminnasta. :( Kassit haisivat ihan hirveitä, joiltain tuoreelta maalilta.

Syömään mennessämme huomasimme, että vaikka olemme olleet yliopistolla lähes kaksi viikkoa emme osaa suunistaa kaikkia käytyviä pitkin, koska meitä on kuljetettu aina eri reittejä pitkin. Vähemmästäkin pää menee sekaisin. Syömään mennessä kehtimme jopa peli idean. Pelin tarkoituksena olisi saada ihmiset oppimaan yliopiston käytäväverkostot.

Iltapäivällä teimme kyselylomakkeen, jolla meidän on tarkoitus selvittää oliko meidän työstä edes mitään hyötyä. Kyselylomake on löydettävissä meidän facebook-sivulta Kesätyöläiset LUTin tietotekniikan osastolla.

Teimme myös viimeiset haastattelut meidän yliopistolla oleskelun aikana ja huomasimme, että suurin osa haastatelluista oli opiskelijoita, mutta eihän se haittaa, koska eikö tämä ollutkin suunnattu tuleville opiskelijoille. Joka tapauksessa tämän kertaiset haastateltavat olivat Oskar Sonninen ja Jukka Lankinen.

Oskar Sonninen on tullut yliopistoon vuonna 2008 ja tekee tällä hetkellä kandityötään ja samalla myös dippatyötään. hänen tämän hetkinen nimikkeensä on tutkimusapulainen. Yliopistoon hän pääsi valintakokeiden kautta. Ensi vuodeksi hän lähtee vaihtoon Etelä-Koreaan. Hänen lempipelinsä on, tai ainakin yksi niistä, starcraft

Jukka Lankinen on jatko-opiskelija jo kolmatta vuotta. Opiskelemaan hän tuli jo vuonna 2004. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta kuvapohjaisesta analysoinnista. Nimikkeeltään hän on nuorempi tutkija. Lempipelejä on roolipeistä 90-luvun klassikot.

Vielä kolme päivää ja sitten alkaisi kesäloma tai ainankin viikonloppu. Saa nähdä tuleeko sitä varsinaista kesälomaa missään vaiheessa vai juoksenko työstä toiseen. Toivottavasti.

Aamulla ei ohjelmassa oikein ollut mitään, mutta ruuan jälkeen saimme koko loppu viikon työt. Pitäisi tehdä tätä ja tota ja vähän sitä sun tätä. Vielä olisi luvassa muutama haastattelu ja pikku juttu.

Suklaasuihkulähde

Kävimme tutustumassa Tatarstanin pisteeseen täällä yliopiston The 3rd EU-Russia Innovation Forum & 21st EBN Annual Congress -tapahtumassa. Huomenna selvitämme mikä oikein Tatarstan on.

Tatarstanin pisteen luona oli pieni suihkulähde, josta pulppusi sulaa suklaata. Suihkulähteen ympärillä oli hedelmiä joita sai dipata suklaaseen ja sen jälkeen syödä. Koska meille iski ongelma juuri ennen kuin meidän olisi pitänyt mennä tekemään haastattelua Tatarstanin pisteestä, siirsimme sen huomiseksi ja lähdimme kahvitauolle.

Kahvitauon jälkeen teimme jälleen haastattelun, mutta tällä kertaa Andrey Maglyaksesta. Hän on jatko-opiskelija ja tekee tällä hetkellä väitöskirjaansa. Suomeen hän tuli Pietarista opiskeltuaan siellä ensin 5 vuotta, tämä on hänen kolmas vuosi Suomessa. andrey mielestä yliopistolla ei ole huonoja puolia, koska ei hän täällä muuten olisi. Hyviä puolia taas ovat kansainvälisesti tunnetut professorit. Hän näytti osaavan muutaman sanan suomea ja ne sanat, jotka hän meille sanoi kuulostivat siltä kuin aito suomalainen olisi puhunut. Hän on lähdössä Bostoniin lauantaina viikoksi. Lempipeliä kysyttäessä hän ei oikein keksinyt, koska ei kuulemma pelaa paljoakaan koneella, mutta hetken mietittyään hän sanoi tetris.

Loppupäivän istuimme konella ja teimme traileri videoita peleistämme.

Päivä alkoi sateen läpi juoksemisella, jotta pääsisi lähes kuivana töihin. Yhtä hyvä tuuri ei nähtävästi ollut työkaverillani Minnalla, koska hän tuli töihin vettä valuen. Joka tapauksessa tämä on se päivä, kun meidän pitäisi julkaista pelimme ja se hieman hirvittää.

Töissä jatkoimme pelin kanssa ahertamista ja hieno säädimme ne ennen julkaisua. Pelini löytyy täältä ja sitä saa käydä testaamassa. Toivoisin siitä mielipiteitä ja kommentteja (pitää olla rehellinen).

Myöhemmin päivällä tapasimme Arttu Hanskan, joka on tietotekniikan osaston opintoneuvoja. Eri opiskelualoilla on omat opintoneuvojansa. Arttu kertoi meille opiskelusta LUTissa ja pääsystä opiskelemaan LUTiin. Hän myös valotti meille opintoneuvojan työtä.

LUTiin pääsee opiskelemaan suoraan, jos kirjoittaa pitkästä matikasta hyvän (Arttu arveli, että se olisi C/M). Vaikka matikka ei menisi hyvin, voi päästä yliopistoon suoraan kirjoittamalla pitkän matikan ja fysiikasta tai kemiasta C:n tai M:n, mutta matikka pitää aina kirjoittaa, jos aikoo suoraan yliopistoon. Yliopistoon on myös mahdollista päästä perinteisen pääsykokeen kautta.

Opintoneuvojan työhön kuuluu auttaa opiskelijoita, lukujärjestyksistä huolehtimista ja fuksien alkuun opastamista. Arttu sanoi, että opintoneuvoja ei saa rauhaa vapaa-ajallakaan, koska neuvoja kysellään myös ircin ja sähköpostin kautta. Arttu on itsekkin vasta opiskelija, joten hänelläkin on vielä oppimista.

Loppupäivästä ei sitten ollutkaan mitään tähdellistä tekemistä, kuin testailla toisten pelejä ja etsiä niistä mahdollisia koodausvirheitä, joita ei kylläkään löytynyt.

Anteeksi edellinen lyhyt postaukseni, mutta oli jo kiire viikonlopun viettoon, että se jäi hieman lyhyeksi. Siis me todella aloitimme perjantaina tekemään omia pelejä, mutta emme päässeet niissä kovinkaan pitkälle.

Tänään ohjelmassa oli pelintekoa eli siis jatkoimme pelejämme siitä mihin olimme perjantaina jäänneet. Päivän kuluessa sain pelini toimimaan ja valmiiksi, mutta yksi ongelma siinä vielä on enkä tiedä mistä se oikein tuli, kun se vain ilmestyi. Ongelmana on se, että pelihahmo ei lataudu kunnolla vaan se pitää resetoida joka kerta, kun sillä haluaa pelata. : ( Huomenna voisin ehkä ahertaa sinne taustamusiikin, jos oikein innostun. Ongelman ratkaistua huomaat, että sinulla on kolme uutta ongelmaa edessä.

Teimme muutakin tänään kuin pelejämme nimittäin kävin taas haastattelemassa yhtä henkilöä. Tällä kertaa kohteenamme oli osastonsihteeri Tarja Nikkinen. Yllätimme Tarjan kahvitauolta, mutta onneksi hän suostui vastailemaan muutamaan kysymykseeme.

Tarja Nikkinen on osaston sihteerinä yliopistolla. Hänen työtehtäviinsä kuuluu juoksevien asioiden hoitaminen ja kuten hän sitä luonnehti hän on myös eräänlainen infopiste, koska hänellä pitää olla tieto missä päin maailmaa kukakin professori on. Hänelle kuuluu myös toimistotyöt ja kaikki muut asiat, jotka eivät kuulu kenellekkän muulle. Juoksevia asioita on mm. opettajien matkojen hoito ja laskujen hoito. Tarjalle kuuluu myös Titen osaston kirjaston hoitaminen. Hän päätyi aikoinaan titen osastolle yliopiston taloushallinnon kautta, mutta matkan varrella oli yt-neuvottelut ja siirto toiseen paikkaan ja vaara joutua pois yliopiston palkkalistoilta.  Tarja Nikkinen opiskeli Kouvolan liiketalouden- ja ulkomaankaupan instituutissa. Työn hyviksi puoliksi hän mainitsee, että työ on monipuolista, itsenäistä ja siinä saa puhua englantia, tai no toisaalta on vähän pakkokin, koska yliopistolla on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä ja opiskelijoita. Lempipelikseen hän mainitsee vähän aikaa mietittyään bubble shooterin, joskin hän sanoo, että ei häntä kovin montaa tietokonepeliä tunnekkaan.

Aamulla mieliala oli hieman väsynyt, koska jouduin lähtemään töihin jo viistoista yli seitsämän erinnäisten syiden takia. Päivä alkoi myös jumalattomalla päänsäryllä, jonka olin hankkinut ties mistä. Päivän mittään alkoi mielessä kiroilu, koska stencyl, jota käydän pelin luomiseen temppuli ja temppuilee edelleen, mutta jospa saisin huomenna kumminki julkaistua pelini. Toivoisin kommenttejä pelistä vaikka se ei olekkaan kummoinen. Ainoat mielen lepotauot olivat kahvitauoilla, kun ei tarvinnut rasittaa aivojaan paitsi, jos teki niinkuin minä, joka olin tyhmä, että yritti ratkaista pulmapelejä.

Sen olen huomannut, että nyt kun on töissä, jossa on normaalin kokoinen näyttö oma miniläppärin näyttö tuntuu jotenkin liian pieneltä.

Viimeinen päivä ennen viikonlopun rauhaa. Motivaatio on todella korkealla näin, kun lähestymme viikonloppua, mutta siitä viis tänään olisi luvassa promootiotilaisuus. Promootiossa tohtoritutkinnon suorittaneet vihitään juhlallisesti.

Muuten jatkamme pelimme kanssa säheltämistä ja saa nähdä josko saisimme sen joskus julkaistua. Tänään olisi myös edessä Bishalin haastattelu.

Päivä kului pelinen kanssa säheltäessä eikä Bishalia näkynyt vaikka hän niin lupasi. Joka tapauksessa teimme pelejämme ja lähdimme viikonlopun viettoon miettien ongelmia peleissä. Emme päässeetkään promootio tilaisuuteen, emmekä nähneet Alexander Stubbia.

Päivän kuluessa mietin miksi väitöstilaisuuksia ei voisi järjestää suomeksi.

Tänään pääsimme aloittamaan pelityökaluun tutustumisen. Luettuamme ohjeet luulimme osaavamme tehdä pelin mutta toisin kävi. Sitten etsimme youtubesta opetusvideon mutta se alkoi jostain ihan random kohdasta. Lopulta rupesimme lukemaan ohjeita samaan aikaan, kun teimme sitä peliä eli mitä tästä opimme seuraa ainaa ohjeita, kun teet jotain ensimmäistä kertaa.

Ruoaksi tänään oli sitruunakalaa ja lohkoperunoita. Ruoka maistui erityisen hyvältä, kun sitä ei tarvinnut maksaa itse (en olisi muuten ottanut sitä, koska se oli kallista).

Kari 'Mauno' Heikkinen

Iltapäivällä haasattelimme Kari Heikkistä, jota kutsutaan Maunoksi, joka on hänen toinen nimensä. Kari on ollut yliopistolla n. 15 vuotta ja toimii tällä hetkellä tutkijaopettajana. Hänen tutkimuksensa kohteena on käyttäjäkeskeinen suunittelu, jossa suunitellaan tuotetta niin kauan kunnes kaikki testihenkilöt ovat tyytyväisiä. Kari on myös aikoinaan opiskellut LUTilla ja tänne hän päätyi parhaan kaverinsa perässä. Hän sanoi jäänneensä Titelle töihin, koska täällä oli hyvä yhteishenki ja on vieläkin. Huonoja puolia LUTissa kysyttäessä hän sanoo, että niitä on joka paikassa, mutta hän ei olisi jäännyt tänne, jos niitä olisi enemmän kuin hyviä.
 
Mauno ei oikein osannut nimetä lempipeliään, koska niitä on monia, tyttäriensä kanssa hän kertoo pelailevansa pokemon-pelejä mutta itse hän ehkä haluaisi pelailla enemmän historiallisia pelejä ja Civilizationia. Hän mainitsee myös, että hän kumminkin pelaa mieluummin lautapelejä kuin tietokonepelejä. Lempinimi tulee hänen toisesta nimestä Maunosta ja se on levinnyt koko osastolle sen takia, koska professori Jari Porras kutsuu häntä siten.

Päivän fiilis

Osastolla on kuulunut huhuja, että Mauno ei saa ostaa kahvia osastolle joten päätimme selvittää tämänkin huhun taustan. Sen verran järjestelmästä, että kahvipannun luona on lista johon merkitään viiva aina, kun on juonut kupillisen kahvia ja yksi viiva on kymmenen sentin verran, sama juttu on teen juojilla. Velka maksetaan ostamalla osastolle aika-ajoin kahvia tai teetä. Selvisi, että Mauno oli oli ostanut koko velkarahallaan erikoiskahvipaketin, koska hän tulee Kouvolasta asti, mutta kahvi ei ollut juomakevollista, joten häntä kiellettiin ostamasta kahvia ja hän joutuu maksamaan velkansa rahalla.

Haastateltuamme Maunoa suuntasimme Global Business -seminaariin kuuntelemaan kolmea eri professorin juttuja. Seminaariin kuului "lyhyet" esitykset ja kysymyksiin vastailu. Kesken seminaarin rupesi luentosalissa kuulumaan erikoista ääntä ja haisemaan tuoreelle asfaltille. Myöhemmin selvisikin, että luentosalin tuuletusaukon vieressä olikin tehty asfalttitöitä. Tuuletusaukko oli viiden metrin korkeudella asfaltissa, joten meidät ajettiin ulos jotta luentosali saataisiin tuuletettua. Salissa haisi vielä vähän pahalle, kun me menimme sinne takaisin. Kuuntelimme seminaarin loppua, jonka jälkeen oli kahvitarjoilu. Juotuamme kahvit palasimme takaisin koneelle mutta vain vähäksi aikaan, koska sitten olikin jo aika lähteä kotia kohti.

Ai niin taannoin kirjoittamastani Kari Smolanderin haastattelusta puuttui tieto, että hän on myös varadekaani.